fbpx

Suomi Pyhtää

Pyhtään retket – keskiaikaa ja kartanoita

Pyhtää keskiaikaa ja kartanoita retkikohteet ja nähtävyydet. Pyhtään kaunis luonto tarjoaa matkailijalle parastaan.

Kaunissaari – aina nimensä veroinen

Kaunissaari-nimisiä paikkoja on useampiakin, mutta se aito ja oikea löytyy Pyhtäältä, Itäisen Suomenlahden vesiltä, näppärän venematkan päässä niin Pyhtään kirkonkylästä kuin Kotkan Sapokastakin. Kaunissaari on ennen kaikkea kesänviettopaikka. Mikäli haluaa lomalla nauttia kiireettömistä hetkistä upeissa merimaisemissa kauniin luonnon keskellä ja aistia samalla ainutlaatuisen kalastajakylämiljöön henkeä, Kaunissaari hurmaa varmasti.

Kaunissaari on saavuttanut suosiota matkailijoiden keskuudessa jo 1950 luvulta lähtien. Entisestä 1930 luvun kalastajayhteisöstä on muistona saaristokylä, jossa on vanhoja idyllisiä kalastajataloja pihapiireineen ja kapeine kujineen.
Satamalahtea reunustavat punaiset ranta aitat ja venevajat. Saarta peittävät tuulien muovaamat merimänniköt ja saaren pohjois ja itärannalla sijaitsevat pitkät hiekkarannat.

Venesataman satamakonttorissa on vuokrattavana polkupyöriä, joilla voi ajella
aina saaren pohjoiskärjen asti, matka on noin 3 km. Saareen voi tutustua mainiosti myös patikoiden. Satamalahden rannalla on saaristolaismuseo, jossa on esillä mielenkiintoinen kokoelma saaren elämästä ja ihmisistä kertovaa aineistoa. Taidetta voi ihailla Galleria Marissa. Kauppa, kahvila, savustetun kalan ja käsitöiden myyntipisteet ja legendaarinen ravintola Kaunissaaren Maja täyttävät osaltaan saarella vierailevan tarpeita.

Kaunissaaren saaristolaismuseo

Kaunissaaren kylänlahden rannalla sijaitseva saaristolaismuseo kertoo kiehtovalla tavalla tarinoita menneistä vuosista – saarelaisia tarinoita miehistä, naisista ja merestä. Museo on kesällä avoinna päivittäin.

Mustaviiri, Pyhtää

 

Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa sijaitseva Mustaviiri edustaa tyypillisintä rannikkomme saarta, jonka rantavedet ovat pääosin kivikkoiset ja länsiosa jyrkkää kalliorantaa. Rantautumispaikka on saaren Kaiskerinpuoleisella rannalla, jossa on myös nuotiopaikka, käymälä ja puuvaja. Rannalta johtaa polku kalliolle, jossa on näkötorni ja Unescon maailmanperintöluettelossa olevan Struven kolmiomittausketjun mittauspiste. Saaressa voi myös nähdä sodanaikaisia rakennelmia ja jatulintarhan. Siellä on myös luontopolku.

Pakkausmuseo, Pyhtää

Pakkausmuseo sijaitsee Pyhtään kirkonkylässä entisen Stockforsin hiomon alueen kupeessa. Viehättävässä punaisessa rakennuksessa, joka on entinen puutarhurin mökki, on esillä mielenkiintoinen kokoelma pakkaus- ja paperituotteita 1900-luvulta.

Pyhän Henrikin kirkko

Keskiaikainen harmaakivikirkko – Pyhtään kirkko on rakennettu noin vuonna 1460 Kymijoen Pyhtään haaran ja Turusta Viipuriin kulkevan Suuren Rantatien, Kuninkaantien, risteyskohtaan. Kirkon sisäarkkitehtuuri on korkeatasoista ja vaikuttavaa katseltavaa ja tutustumisen arvoinen erikoispilareineen ja holviratkaisuineen. Kolmilaivaisen kirkkosalin holveissa ja seinissä on keskiaikaista maalauskoristelua. Kirkon pohjoisseinälle on kuvattu liki seitsemän metrin korkuinen Pyhä Kristoforos, kaikkien tiellä kulkijoiden suojelupyhimys. Keskiajan sisustuksesta on jäljellä alttarikaappi ja viisi puuveistosta, joista erikoisin ja vanhin on Pyhä Henrik. Kellotapuli on rakennettu 1820-luvulla.

Ristisaari, Pyhtää

Kaunissaaren eteläpuolella sijaitseva Ristisaari on yksi Itäisen Suomenlahden kansallispuiston saarista. Ristisaari on rehevä ja monipuolinen lehtosaari, jonka pohjoisosassa on laajoja rantaniittyjä ja runsaskukkaisia ketoja, jonka vuoksi saari soveltuu erityisesti luonto- ja lintubongareille.Saareen pääsee omalla veneellä.

Savukosken silta, Ahvenkoski

Savukosken silta Ahvenkoskella Kymijoen haarassa oli valmistuessaan vuonna 1928 laatuaan ensimmäinen maailmassa. Voimakkaan virran takia sillan kaaret rakennettiin yläpuolelle kiinnitetyn köysiradan avulla. Kaarien kovetuttua ajorata rakennettiin riipputankojen varaan. Museosillaksi silta kunnostettiin vuonna 1984. Peruskorjaus on tehty vuosina 2009-2010. Silta ympäristöineen on Venäjän ja Ruotsin vanhaa raja-aluetta.

Sirius Sport Resort

Sirius toteuttaa ihmisen ikiaikaisen unelman lentämisestä – hauskasti ja turvallisesti. Lentämisen lisäksi Siriuksessa puhaltavat aina suotuisat surffituulet, niin aloittelijalle kuin konkarillekin. Huimien suoritusten jälkeen on aika rentoutua tasokkaassa ravintolassa tai juhlistaa iltaa shampanjabaarissa. Sirius on elämyksiä, yhdessäoloa ja nautiskelua.

Lentokokemus tuulitunnelissa vastaa vapaapudotusta lentokoneesta. Ilmavirran maksiminopeus on yli 260 km /h, mutta aloittelijat lentävät noin 180 km:n tuntinopeudella.

Siriuksessa puhaltavat ympäri vuoden suotuisat surffituulet, niin aloittelijalle kuin konkarillekin. Virtaavan veden äärellä voit perehtyä surffauksen saloihin tai löytää kipinän uuteen harrastukseen.

Stockforsin hiomoalue, Pyhtää

Stockforsin historiallinen tehdasalue on saanut alkunsa vuonna 1902, kun Ole Nerdrum ja Olaf Bulow perustivat alueelle sillä hetkellä Suomen suurimman puuhiomon. Kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö toimii monipuolisen yritys- ja tapahtumatoiminnan näyttämönä.Alueella sijaitsee myös tilausperiaatteella toimiva hotelli, Pakkausmuseo, lintuhoitola ja karting-rata.

Stockfors Coffee Roaster, Pyhtää


Stockfors Coffee Roaster paahtimo eli Pyhtään kahvipaahtimo on avattu vuonna 2020. Paahtimossa voi nauttia tuoreeltaan vastapaahdetun kahvin tuoksusta ja mausta. Tarjolla on mm vaalea- tai tummapaahtoista kahvia, joka jauhetaan paikan pääll. Pois lähtiessä voitte ostaa vastapaahdettua kahvia mukaan kotiin.

Strukan sulut, Pyhtää

Käsikäyttöiset Strukan pato- ja sulkulaitteet Kymijoen Pyhtään haarassa rakennettiin 1900-luvun alussa munkkien vanhalle lohenkalastuspaikalle palvelemaan Stockforsin tehtaan proomuliikennettä. Putouskorkeus suluissa on kaksi metriä ja ne ovat Suomen ainoat vielä käytössä olevat käsikäyttöiset sulut, jotka johtavat suoraan merelle.Itsepalveluperiaatteella toimivat sulut ovat vapaasti veneilijöiden käytettävissä. Väylää pitkin pääsee veneellä Pyhtään kirkonkylään asti.

Valkmusan kansallispuisto

Monipuolista suoluontoa Valkmusan kansallispuisto sijaitsee noin 12 kilometrin päässä valtatie 7:ltä (E18) Siltakylästä pohjoiseen johtavan maantien n:o 3562 varrella. Kansallispuiston suoluonto on Etelä-Suomen oloissa poikkeuksellisen edustava. Maisemaan tuo kiintoisan lisän Kymijoki, jonka läntinen suuhaara virtaa alueen pohjoisreunalla. Kansallispuiston alueelta on luokiteltu yli 30 erilaista suotyyppiä, mikä kuvastaa suokasvillisuuden monipuolisuutta.Soilla pesii monia Etelä-Suomessa harvinaisia lintu- ja perhoslajeja. Rauhalliset suoalueet ovat monien muuttolintujen levähdysalueita. Syksyisin voi nähdä monta sataa kurkea ja hanhea kokoontuvan suolle ennen muuttomatkaa. Kansallispuistossa kiertää 2,5 kilometrin pituinen pitkospolkureitti. Alueen elämää voi tarkkailla myös havaintotornista käsin.

Pyhtään järvi- ja jokialueet

Pyhtäällä on merta ja kaunista saaristoa, Kymijoki, jota leikillisesti verrataan Amazoniin ja pieniä järviä Kymijoen varrella. Hirvijärvi ja pikkuruinen Tarkjärvi sijaitsevat lähellä Valkmusan kansallispuistoa ja kaunis Tammijärvi Kymenlaakson ja Uudenmaan rajalla.


Meri – minun mereni!

Itäisen Suomenlahden alueella on runsaslukuinen määrä tyrskyjen karaisemia saaria ja luotoja. Luodoilla viihtyvät lokit ja tiirat ovat etenkin kalastajien kavereita. Saariston kasvillisuus on etupäässä männikköä, katajikkoa ja sammaloitunutta aluskasvillisuutta, mutta saarten kätköistä löytyy myös vihreitä ja reheviä lehtoja ja mukavia poukamia.

Merestä voi nauttia kaikkina vuodenaikoina.

Kesällä laineiden liplatus, tuulen humina kaislikossa ja auringon kilo laineilla saa mielen virkistymään. ”Kun aaltokuohu hampaillaan rannanhiekkaa nakertaa ja huuto lokkien soi riemuinen”.  Syksyisin tuulen tuivertaessa aalloilla, voi käydä kokemassa onnea kalansaaliin nappaamisessa. Talvella maiseman pukeutuessa puhtaanvalkoiseen vaippaan ja meren jäädyttyä on aika kaivaa luistimet ja sukset esille ja kiitää meren jäällä. Keväällä pääset nauttimaan arktisesta muutosta, kun miljoonien lintujen muuttoparvet lentävät alueen yli matkallaan kohti pohjoisen pesimäalueita. Kymenlaakson saariston merellinen paratiisi sijaitsee vain muutaman tunnin päässä Helsingistä.